”Naurettavaa miten söpöjä ne on mun mielestä, herättää ihan samanlaisen reaktion kuin eläimet vaikka järkeni sanoo että se on vain elektroninen laatikko.” Vauva.fi
Meillä ihmisillä on luonnollinen taipumus elollistaa tai tietoistaa elottomia asioita ja inhimillistää eläimiä.
Kun keskustelet Sätkä-Peten eli ChatGPT:n (sille keksimäni lempinimi on elollistamista), kuvitelet tahtomattasi juttelevasi tietoisen olennon kanssa. Vaikka olet aivan varma, että kysymyksessä on pelkkä monimutkainen satunnaisgeneraattori, aivosi luovat ärsyttävän harhan muusta.
Vallankumous on alkanut
Kuten olemme huomanneet, tekoälyt ja robotit tekevät nyt kovaa vauhtia meistä tarpeettomia. Käynnissä on täysimittainen kulttuurivallankumous. Netin tekoälyt ovat jo voittaneet, ne generoivat valtavasti sisältöä someen, kirjoittavat artikkelit blogeihin, tuottavat musiikin, videot jne…
Mutta entäs netin ulkopuolella, niin sanotussa oikeassa elämässä? Katselemme pelokkaasti taivaalle odottaen, milloin venäläisten ja milloin terroristien lähettämiä tekoälydroneja. Ei kannattaisi. Sen sijaan käännetään katse lähemmäs maanpintaa, maksimissaan 60 sentin korkeuteen. Siellähän se huristelee, söpön näköinen kulkija pikkuisine lippuineen.
Starship – kolmannen asteen yhteys
Onhan noita näkynyt kaupungilla menevän. Olen tehnyt ristinmerkkejä ja muita paholaisen karkottamiseen tarkoitettuja eleitä kohdatessani ruokarobotin. Nyt ne lopultakin ovat valloittaneet myös oman asuinalueemme. Naapuri sen teki ensin. Tilasi robotillisen ruokaa. Olimme sitten porukalla vastaanottamassa, tuota neljän kilometrin päästä tulevaa laitetta. Seurasimme tuskatuttavan hitaasti lähestyvää robottia kännykän kartalla. Välillä se epeli jäi pitkäksi aikaa arpomaan johonkin risteykseen. Lopulta oli lähellä, parin korttelin päässä poikkikadulla. Menimme lasten kanssa vastaan. Hellyyttävän näköinen kulkija ilmestyi kadunkulmaukseen ja hetkisen epäröityään, ylitti risteyksen punainen antenni viipottaen.
Talojen pihoilla oli lapsia leikkimässä ja heitä kulkija kiinnosti. Ehkä he tiesivätkin, mitä tapahtuisi, mutta joka tapauksessa lapset juoksivat robotin luo ja alkoivat tanssimaan sen ympärillä. Robotti reagoi soittamalla Baby Shark-biisiä. Aika nerokasta. Lapset saattoivat kulkijaa hetken ja pyrähtivät sitten kuin varpusparvi uusiin seikkailuihin. Me jatkoimme yhtä matkaa robotin kanssa. Lopulta se saavutti kotiristeyksemme. Hetkisen se siinäkin pähkäili, lopulta kääntyi oikeaan suuntaan ja ajoi ojaan! Reagoin inhimillisesti ja menin auttamaan söpön näköistä pyörillä liikkuvaa laatikkoa. Sain sen vaivoin käännettyä ja puoliksi nostettua takaisin tielle. Ei se rahteineen kevyt ollut, vai mitä lie naapuri tilannut. Rakennustarpeita pihamuuriin?
Pikkusormi annettu
No, robotti oli nyt käynyt tiedustelemassa nurkkamme, joten päätimme mekin antautua. Tilasimme ensimmäisen kuljetuksen tulevaisuudelta. Aioin myös tällä kertaa tehdä empiirisiä havaintoja laitteen liikkeistä. Erityisesti kiinnosti risteysalueemme. Suoriutuisiko laite tällä kertaa siitä pientareiden välissä kulkien? No mitäs luulette? Totta kai se selviytyi. Se oppi tai ne oppivat. Robotit kun eroavat siitä ihmisestä, että kun yksi oppii, niin kaikki oppivat. Sekös se vasta pelottavaa onkin.
Päätin perehtyä tarkemmin asiaan, että mistä näissä laitteissa oikein on kysymys.
Se ei ole Elon Musk
Minä luulin, että on. Olin jostakin saanut väärää informaatiota, että Elon Musk omistaa myös Starshipin. Siksi olin huolissani tietoturvasta. Muutenkaan en tykkää, että lukuisilla kameroilla ja ties millä sensoreilla varustettu vempele pörrää takapihallamme. Mikä firma tämä Starship sitten oikein on? Ehkäpä sen nimi johtaa harhaan, onhan se suomeksi avaruus- tai tähtialus.
Starship Technologies on vuonna 2014 perustettu virolainen yritys, joka kehittää ruoankuljetusrobotteja. Yhtiöllä on pääkonttori Yhdysvaltain San Franciscossa, toimisto Tallinnassa ja tuotekehitys paljolti Helsingissä. Tuotantoa on Tallinnassa ja huolto muun muassa Espoossa. Wikipedia
Perustajakaksikko ei ole ensimmäistä kertaa startupin kupilla. Näkyvät olen Skypenkin taustalla. Sitäkään en tiennyt. Eipä liene pätäkästä sitten pula.
Starshipillä on konttori Suomessakin. Siksi ilmeisesti S-Ryhmäkin on niin vahvasti ollut mukana robottivallankumouksessa. Heilläkin sitä rahaa riittää, mutta ei pian työpaikkoja.
Ne eivät unohda ja ne jakavat kaiken
Mutta mitä kaikkea tietoa robotti kerään kulkiessaan ja minne se tieto päätyy? Nykyajan laitteet ovat siitä ikäviä, että ne oppivat ja muistavat. Ne myös jakavat tiedon. Meidän ihmisten uusi vuosikerta on aina yhtä tyhmä kuin edellinen. Samoihin verkostomarkkinointeihin ja muihin tyhmyyksiin haksahtaa aina uusi sukupolvi. Mutta ruokarobotti ei aja samaan monttuun kahdesti.
Ruokarobotissa on paljon sensoreita. Mitä kaikkea se näkee ja kuuleekaan? Ruokarobotin ei pitäisi kerätä mitään tietoa, joista voi tunnistaa ihmisiä. Robotti ei myöskään tietäne, mitä tavaraa se kuljettaa. Tämä informaatio jää kauppiaalle. Kauppiashan se tietää sinusta paljon enemmän kuin robotti ja tietyissä tapauksessa enemmän kuin sinä itse.
Suomi on myös Starshipin ”kotimarkkinat”, sillä Helsingin tutkimus- ja tuotekehityskeskuksellamme on keskeinen rooli robottien suunnittelussa ja kehittämisessä, sanoo Starship Technologiesin pääjohtaja Alastair Westgarth (Tuupovaaran Öllölän Wesrgartheja vissiin)..
Roboteissa on videokamerat, joilla ne kuvaavat ja myös tallentavat kuvaa. Tämä videokuva voidaan lähettää suorana huitsin nevadaan jonkin nörtin töllisteltäväksi ja tallentaa robotin kiintolevylle. Kuka siellä oikein katsoo? Sieltähän maan tasalta on hyvä kurkkia minihameiden alle. Mielestäni jokaisessa robotissa pitäisi olla tiedot, kuka sitä ”etäavustaa.” Onko tämä ”etäavustaja” Intiassa, vai missä? Aikamoinen valta tirkistellä annetaan taas kerran vapaaehtoisesti. Vai pystyykö roboteilla tekemään tuhmia? Vilkaistaanpa Starshipin sivujen lakitekstejä.
Itsenäistä ajamista ja esteiden välttämistä varten Starship-robotit käyttävät erilaisia antureita, kuten kameroita. Osa näistä kameroista tallentaa videotietoja robotin jakelumatkasta jalkakäytävillä. Nämä tiedot ovat kahdessa perusmuodossa: (1) suorana lähetettävänä videosyötteenä ja (2) kuvien ja videomateriaalin tallentamisena robotin kiintolevylle. Etäavustajat voivat toisinaan käyttää suoratoistovideosyöttöä (joka on peitetty jäljempänä kuvatulla tavalla) avustamaan robotin itsenäistä toimintaa odottamattomissa tilanteissa; kun robotti on matkalla, videosyöttö pysäytetään. Tallenteen valitut osat voidaan ladata Starshipin palvelimille kartoitusta, ohjelmistotestausta, vaaratilanteiden analysointia ja jatkuvaa turvallisuuden parantamista varten.
Lue Starshipin lisätietoja aiheesta
Starship ei tarvitse eikä halua ennakoivasti tunnistaa henkilöitä. Tästä syystä olemme ottaneet käyttöön ominaisuuksia, joiden tarkoituksena on minimoida tunnistettavien henkilöiden satunnainen tallentaminen. Näihin kuuluvat (riippuen siitä, miten kuvia käytetään): matalan resoluution laatutallenteet, kiinteät kamerat, jotka näyttävät vain polven korkeudella ja sen alapuolella, ja erilaiset häivytystekniikat. Robotin kovalevyille tallennetut tallenteet poistetaan 30 päivän kuluttua (yleensä jo aiemmin), ja ne on suojattu luvattomalta käytöltä. Suurin osa Starshipin palvelimille ladatuista kuvista poistetaan 90 päivän kuluttua; pieni osa kerätyistä tiedoista saatetaan kuitenkin säilyttää pidempään, jotta robottien ajokelpoisia karttoja voidaan ylläpitää tai jotta niitä voidaan analysoida edelleen. Starshipin robotit eivät kaappaa tai tallenna keskusteluja tai äänitietoja.
Ruokarobotin on suunnitellut Antti
Ainakin sen ulkoasun. Robotti on muotoiltu pyöristetyin kulmin ja monin muidenkin söpöyteen tai vaarattomuuteen yhdistettävin elementein. Pitäisi panssarivaunutkin tyylitellä samoin tai muut tappajadronet. Vihollinen olis vaan, että aww.. onpa se söpö ja sitten kuolisi. On tutkimuksiakin siitä, miten ihmiset inhimillistävät tai luokittelevat tappa… öö ruokarobotteja. Saku Raivosen Tampereen Yliopistossa tekemään kandidaatintutkielman aiheena on, miten Starship-kuljetusrobottia elollistetaan ja roolitetaan vauva.fi -sivustolla!
Monet kirjoittavat roboteista kuin ne olisivat elollisia olentoja ja jonkinlaisia persoonia. Ei välttämättä ihmisiä, mutta kuitenkin tietoisia.
Joka tapauksessa ruokarobottien ulkoasun suunnittelusta on vastannut suomalainen muotoilutoimisto Aivan ja ilmeisesti vielä tarkemmin Antti Mäkelä. Aivanin mukaan heidän muotoilunsa on niin onnistunutta, että muutkin valmistajat ovat kopioineet sen.
Robotin äly
Starship-roboteissa ei käytetä varsinaisesti tekoälyä vaan koneoppimista. Suorittaessaan kuljetustehtäviä ne oppivat koko ajan uutta, jolloin ne pystyvät optimoimaan kulkureittejä, akunkestoa jne.. Koneoppiminen on niin sanotusti tekoälyn osakokonaisuus. Mitä ihmettä koneoppiminen mahtaa olla? Voisin kuvitella, että sitä varten täytyy laatia joukko kysymyksiä ja siihen oikeita vastauksia ja parametreja vastausten saavuttamiseen. Mikä on nopein reitti kohteeseen ymääriteltyjen parametrien valossa? Parametreja voisi olla vaikka kuinka paljon, mutta valitaan relevantteja. Matkan pituus tulee ensimmäinen mieleen, mutta tärkein lie sallittavuus, missä robotti saa kulkea. Toinen mahdollinen on turvallisuus, ensin ihmisten (vrt. robotiikan lait tyyliin Asimov). Näillä voi olla aliparametreja, missä liikkuu paljon ihmisiä, ei ole turvallista liikkua eikä se ole nopeatakaan. Kun robotti oppii parhaan reitin, tallentaa se tiedon. Mutta robotti ei opi yksin. Se vaihtaa tietoja muiden robottien kanssa ja kaiketi reaaliajassa. Samoinhan autotkin tekevät nykyään. Volvomme keskustelevat liikenteessä keskenään. Mitähän sinunkin XC60 mahtaa juoruilla ajotavoistasi?
Robotit pystyvät liikkumaan autonomisesti. Ne havainnoivat ympäristöään kymmenillä sensoreillaan. Kun robotti odottaa pääsyä suojatien varrella, autoilijan ei kannata pysähtyä. Robotti ylittää tien vasta, kun autoja ei liiku sen havaitsemalla alueella tai ihmisiä on menossa suojatietä pitkin. Robotti tunnistaa erilaisia kohteita ja käyttäytyy eri tavoin ne kohdatessaan. Se havaitsee lähestyvän pyöräilijän ja päättelee (laskee) mitä kautta pyörä ohittaa robotin!
Semmoisia ovat robotit. Minä en ymmärrä, kuinka tämä maailma tulevaisuudessa tulee pelittämään. Robotit kun tulevat tekemään kaiken työn paremmin kuin ihmiset, niin mistä ihmisille sitten maksetaan?
