…BMW 3 sarjan seitsemäs sukupolvi
BMW:n johto hyväksyi seitsemännen sukupolven 3 sarjan vuonna 2015 ja se tuli markkinoille 2018. Siinä on ollut tiukka kolmen vuoden rutistus. Tunnusomaiset piirteet, munuaismaski, kaksoisajovalot, erottuva ”helmapokkauslinja” ja lyhyet ylitykset olivat mukana terävöitettynä uuteen aikakauteen.
Vaikka BMW:n muotoilu on moniulotteista, se on myös selkeää ja dynaamista. Keula on urheilullinen (yli)suurine ilmanottoaukkoineen. Ylisuurilla tarkoitan sitä, että ne muotoilun ansiosta näyttävät suuremmilta, mitä ovat.
Nykyään 3 sarjalaisen ajovalot ovat vakiona ledit. Valot ovat aiempaa kapeammat, selkeälinjaisemmat ja niiden päiväajovalot on sijoitettu käännetyn L-kirjaimen muotoon. Aiempi koronamainen kehä tosin teki mielestäni valokuviosta tunnistettavamman. Nimittäin taustapeilistä näki jo kaukaa, että jaaha, kohta on Bemu takalosterissa kiinni. Olen tehnyt pientä empiiristä tutkimusta, että vaikkakaan läheskään kaikki Bemari kuskit eivät ole liikenteessä osaamattomia (turvavälit toim. huom.), yllättävän monien käytettyjen Bemujen keula on kiveniskemillä.
Kolmesarjalaisen munuaismaski ei ole niin paisutettu kuin joissakin Bemun katumaastureissa tai muutamassa yläpään mallissa. Muuten maski on muotoiltu uusiksi. Se on ihan tyylikkään oloinen ilmestys kaksoisripoineen, paksuine kehyksineen ja keulanmuotoon taipuvana. Maskin alla on kuusikulmainen ilmanottoaukko hunajakennokuvioineen ja syvälle sijoitetut ilmanohjaimet ulkoreunoilla. Ne tekevät autosta leveämmän oloisen.
Kokonaisuutena Bemarin korissa on vähän semmoista bulldoggimaisuutta. Vahvat hartsat, mutta kapeat lantiot. Golfiin verraten on Bemarin muodoissa enemmän lihasta, varsinkin takalokasuojat ovat leveämmät. 3 sarjalainen, ainakin farkkuna, on hyvännäköinen myös persiestä. Takavalot ovat kapeat viirut, mutta tyylikkäät ja kolmiulotteiset. Tässä M-Sport mallissa on komeat diffuusorit. Pakoputket näyttävät mörssäreiltä, ei miltään pikkupiipuilta. Ovat tyylikkäästi integroitu helmaan.
Tuosta tuli mieleen Toyotan Rav4-maasturi. Hyvän näköinen auto, mutta pakoputket on jätetty muotoilun ulkopuolelle. Olisi voinut vähän panostaa pakokaasujen ulostuloon, että ei pelkästään kaksi peltitötteröä törötä perän alla muuten näyttävässä autossa.
M-Sport mallissa, kuten Golfin R-Linessa on jytäkkä ratti. Tietää ohjaavansa autoa. Bemarit ovat myös sisältä parasta A-ryhmää. Väittäisin, että läheskään aina ei Mersun komentosilta ole yhtä laadukkaasti toteutettu. Bemarin kabinetti päivitettiin faceliftin yhteydessä, oliko se 2022 tai 23. Näyttöpaneelista tuli yhtenäinen muodin ja kehityksen mukaisesti.
3 sarjan taival alkoi vuonna muuten jo 1975. Ensiesiintyminen tapahtui Munchenin Olympia Stadionilla. BMW:n suunnitteluosaston pomona oli tuolloin ranskalainen (!) Paul Bracq. Ilmeisesti tuossakin mallissa oli jo jotakin liian rohkea muotoilua sen aikaiselle asiakaskunnalle. Vaikea kyllä keksiä, mitä.
Munuaiset ovat olleet Bemarin keulassa 30-luvulta lähtien. He aloittivat autojen valmistamisen 1929, joten voisi sanoa, että melkeinpä alusta saakka.
Mielipideosasto
Minkähän merkkinen auto tuo on, tyyppinen pähkäily on meille miehille tuttua. Varsinkin nykyaikana, kun tiet ovat täynnä kiinalaisia sähkövatkaimia. Toisaalta esimerkiksi Kia (ja other fellow koreans) tahtoo ottaa yllättäviä suuntia designissaan. Automallit eivät välttämättä muistuta toisiaan. Mutta Bemarin tunnistaa aina. Sen varmistaa tietenkin munuaiset ja muutenkin muotoilu on pysynyt jo vuosikymmenestä toiseen koherenttina. Vaatimaton mielipiteeni on, että Bemarit ovat aina olleet autoista parhaimman näköisiä. Tietenkään se paremmuus ei rajoitu pelkästään ulkonäköön. Tuotteet ovat korkealuokkaisia kautta linjan. Mutta kestävätkö?
Joka tapauksessa Bemarin brändi on tunnistettava ja asiakas tietää, mitä saa.
Vielä 80- ja 90-luvuilla eurooppalaisten ja japanilaisten autojen välillä oli isot erot. Nykyään ne ovat tasoittuneet ja toisinaan näemme jo itäautojen voittavan testejä. Minäkin olen ajellut Toyota vuokra-autoilla ja todennut ne hyviksi. Luotettavuudessa katsastusmiesten mukaan huippuluokkaa.
Voiko samaa sanoa Bemarista? Ainakin tutuilleni sattuneet yksilöt ovat yllättävän paljon seisoneet huollossa. Ja kun takuu loppuu, korjaaminen on kallista. Jos ostaisin Bemarin, pitäisin huolen, että vakuutukset ovat viimeisen päälle kunnossa. Ja niinhän meillä onkin (Tähän, jos olisi bisneshenkinen ihminen, olisi laittanut vakuutusyhtiön mainoksen). Omalla autollani on ajettu noin 150 tuhatta. Siinä oli ongelmia, jotka osaava korjaamo olisi saanut kerralla kuntoon, mutta käytin pihinä nyrkkipajoja ja huonostihan siinä oli käydä (Tähän, jos olisi bisneshenkinen ihminen, olisi voinut laittaa merkkihuollon mainoksen).
Eräässä aiemmassa jutussa taisin kertoa, että toisen merkin automuotoilija sanoi, että hän ei halua suunnitella ilkeän tai hyökkäävän näköisiä autoja. Kieltämättä Bemarit ovat vähän sellaisia agressiivisen oloisia. Varsinkin 3 sarjan mallit.
3 sarjan ensimmäinen sukupolvi esiteltiin siis 1975. Minulle ikonisin on 1982 markkinoille tullut toinen sukupolvi. Olen itsekin sellaisilla loppupään malleilla ajellut. Varsinkin suoran kutosen soundin kuulen vieläkin. Kuulostaako mikään niin hyvältä? Toki jenkkikasit röplättävät ja jyrisevät vakuuttavasti, mutta kyllä Bemarin kutosen äänessä on vakuuttavuutta. Se on timmi soundi
Nämä ovat hauskoja juttua. Polttomoottorit personoi auton ihan eri tavoin. Volvon vitosen urina on myös omansalainen. Eikä unohdeta dieseleiden roklatusta. Tolpalla taksi-Mersu ja -Volvo jyrisivät omilla tyyleillään. Nyt joissakin malleissa nuo soundit joudutaan tekemään keinotekoisesti. En tosin usko, että uusia taksitoplan EQ Mersuja on laitettu roklattamaan kaiuttimien kautta. Olisihan se sekin jotain. 😀 Tyhjee parempi, kuten anoppi sanoi nähtyään ensimmäisen automme (Renault Clio).
Nykyisten sähkövatkainten aikakautena persoonaa menetetään ja merkit haalenevat harmaaksi massaksi. Tesla sai uutuuden viehätyksellään ja sinisen meren hetkellään aikaiseksi tietynlaisen kultin. Mutta sitten tärähtänyt Musk nousi huumehoureisena puskista ja viilennytti markkinat. Teslan autot ovat linjakkaita, mutta niiden muotoilu on liian yksinkertaista. Niissä ei ole niitä kuuluisia yksityiskohtia, jotka ovat pirulle niin tärkeitä. Toisaalta ne eivät ainakaan ole uhkaavan näköisiä, kuten Bemut. Sisältä Tesloissa pelkistäminen on mennyt liiankin pitkälle. Ratti on muotoiltu kuin lasten leikkiautoon.
Sähkömoottori on vähän kuin tekoälyn tekemä kuva tai teksti, sieluton tekele.
