Terve Janne Mononen. Kuka olet, missä asut?
Kuopiossa asun. Olen keski-ikäinen kirjoittelija, joskus myös musiikintekijä ja aiemmin jopa graafinen suunnittelija. Niin ja ihan ensiksi sähköasentaja. Siivoojan hommiakin olen tehnyt.
Miksi kirjoitat?
Se on tämä luomisen halu. Joku askartellee puusepänverstaalla, minä tien tämmöstä.
Mistä Kyöpelinvuori-romaanit kertovat?
Innokas malminehtijä löytää mielenkiintosen kiven ja alkaa ehtiä emäsuonta. Sen ympärillä ruppee tapahtummaan kaikenlaista mielenkiintosta ja isot yhtiöt on kannoilla, mutta itepäiset kyläläiset eivät tie asioita helpoiksi. Matias kun keksii rakentoo kaivoksen ite. Vähän semmoinen veijariromaanin ja minkä lie sekoitus.
No miksi kaivosromaaneja? Eikö kaivokset ole epäsuosittu aihe nykyaikana?
Suosioista tai epäsuosioista en tiiä. Mielikuvituskaivokset ei saastuta. Minusta olis vissiin mukava johtoo issoo projektia. Ja kun ei tovellisuudessa pääse johtammaan, niin rakennan sitten kirjassa kaivoksen. Kaivokset on jollain lailla tuttuja, kun isä niillä kiertel töissä.
Entä miksi sitten 80-luku?
Se on vielä tietynlaista viattomuuven aikaa. Maailma oli pienempi. Ei tarvinnut koko pallon ongelmia jokaisen kantoo harteillaan.
Julkaiset omakustanteina. Miksi?
Minä oon tämmöinen yksinäinen susi, että tykkään tehä ite kaiken. Taitot, kannet, nettisivut ja niin poispäin. Nykyään tietysti tekoälyllä saa niitäkin helposti tehtyä, mutta yritän välttee sen käyttämistä. Jos jonkun kustantamon kautta julkaisisin, niin sitten joutuisin ite markkinoimaan kirjaa kaiken maailman kissanristiäisissä ja somevideoita tekemään. Ei kiinnosta. Parempi, että kukaan ei lue, kuin että noin tapahtuisi.
Mikä sinun kirjoille leimallista?
En minä tiiä, mitä se tarkoittaa (tarkistetaan googlella)..
Eli tunnusomaista. No, ehkä tietynlainen aitous. Minä itekkii pyrin parraani mukkaan olemaan sellainen kun minä oon, oma ihten. Nuorempana en osanna olla semmonen, puhuin esimerkiks kirjakieltä. Nykään louskutan savvoo Helsingissäkkii. Eli en suunnittele kirjojani, vaan annan tulla lonkalta. Kun aloitan kirjottamaan, niin minulla itelläkään ei oo mittään aavistusta, mitä tullee tapahtumaan. Se tarina syntyy siinä hetkessä.
Kirjan päähenkilö on Matias Mömmö? Mistä Matias syntyi?
Tilauksesta vissiin. Kirja tarvis päähenkilön. jolla on helppo muistettava nimi. Se, että minun kolmas nimi on Matias, on silikkoo sattummoo. Matiaksella ja minulla ei hirveesti yhteistä oo. Ehkä tämä savon puhuminen. Muute on minun makkuun ihan liian aikaansaapa mies.
Entäs kirjan tapahtumapaikat ja henkilöt? Onko ne keksittyjä?
No Kauppinenhan on Kaavi ja Jaapa Juuka, Polvijärvi Pilvilampi.. Joitakin oon muutellu enemmän ja toisia vähemmän. Henkilöillä on joillakii esikuvansa, jotkut on kokonaan vejetty hatusta. Yks yhteen ei oo kukkaan. Että jos oot olevinaan tunnistavinas, että eihän se tuommoinen oo oikeesti niin ei oo kyllä. Henkilöihin pittää sopia tarinnaan.
Entäs itse tapahtumat? Onko mitään tapahtunut?
Kirjan kaivosta ei oo olemassakaan, se on pelkkää mielikuvitusta. Mutta jotkin kirjan jutut on tapahtunneet oikeesti. Muutaman otin Luikonlahen kaivokselta. Ne löytyy myös Frangenin Vaskisammon tarina -kirjasta. Ylivoimaisesti suurin osa on mielikuvitusta.
Mitenkäpä Luukkasenvaara?
Esikuva on minun kotikyläni, missä ite kasvoin. Sen rakkaat asukkaat ja mutkat hiekkatiessä ja metissä solisevat purot, lammenputurat ja mäenkukkulat. Toisella rajalla ol Polvijärvi, toisella Juuka. Joensuu lähin isompi kaupunki.
Onko vielä jotain asiata tai terveisiä?
Kirjoissa voipi olla kirjoitusvirheitä. Oikolukijoita ei oo ollu, eikä tekoälyllä oo tarkastettu. Mutta semmoinen soossisilimä minä oon kirjottammaan. Ostakkeehan kirjoja. Kohta ilmestyvä toinen osa Kyöpelinvuori -kirjasarjaan on myös verrattain hauska. Sen muutaman hahmon todellisetkin esikuvat olivat legendoja jo eläessään. Kirjassa on monenlaista ja paljon ollaan rakennustyömaalla ja välillä myös kaivoksessa maan alla. Työntekijöillä lentää huumori ja rapatessa roiskuu.
