Rautavaaran oikea etunimi on Kaj, Tapio on hänen toinen nimensä. Rautavaara, jos kuka, on ikoninen hahmo melle vanhemmalle sukupolvelle. Hän on, tai ainakin on ollut eräs rakastetuimmista laulajistamme. Minulle alkaa, jo pelkästään Rautavaaran nimen kuullessani, päässä pyörimään hänen esittämänsä erikonen kappale Korttipakka. Rautavaara ei tosin laula siinä lainkaan, vaan kertoo tarinan puhuen musiikin päälle.
”Perustelkaa tekonne tai muuten rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan”
Rautavaaran ääniala oli bassobaritoni. Wikipedian mukaan ”Hänen lauluäänensä oli väriltään tumma ja melankolinen. Tunnettuja Rautavaaran laulamia kappaleita ovat muun muassa ”Kulkuri ja joutsen”, ”Reppu ja reissumies”, ”Päivänsäde ja menninkäinen”, ”Sininen uni” ja ”Yölinjalla” , ja hän teki erityisesti monet Reino Helismaan sanoittamat ja Toivo Kärjen säveltämät kappaleet tunnetuiksi.”
Rautavaara on heittänyt sen aikaista puukeihästä yli kahdeksankymmentä metriä. Paljon pienemmällä tuloksella hän voitti Lontoon olympialaisissa kultaa vuonna 1948. Keihäänheiton lisäksi hän päässyt mitallisijoille kansainvälisissäkin kisoissa jousiammunnassa.
Mestarit areenalla
Rautavaara esiintyi vuosina 1945–1970 yhteensä 22 elokuvassa. Ulkoa en muista noista yhtään.
Tunnetun trion muodostivat Rautavaara, Esa Pakarinen ja Reino Helismaa. He kiersivät ympäri Suomea esiityen erilaisissa tilaisuuksissa ja iltamissa. Reino Helismaa oli sanoittaja ja säveltäjä, esiintyjä ja kaikkea muuta sellaista ”Jumalan armosta”. Hän pystyi vetäisemään riimin hatusta, tilanteessa kuin tilanteessa. Myös työpaikalla painotalossa kesken ladontatyön. Esa Pakarinen oli sitten omansalainen savolainen taiteilijahahmo. Kaikkein tunnetuin hän lienee Pekka ja Pätkä elokuvien toisena pääosan esittäjänä.
Työkaverit sanoivat, että koska Helismaalla oli noin paljon sivuhommia, pitäisi latomoon kai saada parempi akustiikka.»
Helismaa ja Rautavaara oli sotineet rintamalla samassa etulinjan rykmentissä, mutta eivät tuolloin vielä tunteneet toisiaan.
Rautavaara, Cary Grantin työläisversio
Tapio Rautavaara ei syntynyt kultalusikka suussa, päinvastoin. Hän syntyi köyhään kotiin, josta isä vielä katosi maailmalle. Rautavaara joutui tekemään monenlaista työtä leipänsä eteen. Onneksi hän lopulta päätyi myös valkokankaalle. Hän oli komea mies. Aivan yhtä näyttävä kuin kuka tahansa noiden aikojen maailman tähti. Niiltä ajoilta, kun miehet olivat vielä rautaa.
”Se oli onnellinen kohtaaminen. Meistä tuli kaverit heti. Onnellista oli myös se, että suurin piirtein samoihin aikoihin sattui syntymään Toivo Kärki, Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara. Helismaa teki tekstit, Kärki sävelsi ja minä pulputin ne kansalle. Sodan jälkeinen kansa oli sellaista, että ne tahtoivat unohtaa sen harmaan formun, sen pulan ja ne tuskat ja kärsimykset ja pelon.”
